"Athosvuoren munkkeja ja bysanttilaisia ikoneita"-näyttelyn avajaiset 7.7.2013

 

”Athosvuoren munkkeja ja bysanttilaisia ikoneita”

 

 

Athos-säätiön esikoisnäyttelyn avajaiset Säätiön keskuksessa, Kaunisniementie 415, 16900 Lammi su 7.7. klo 14!

Näyttely koostuu kreikkalaisen ikonimaalarin Konstantinos Ksenopouloksen sekä hänen neljän oppilaansa ja työtoverinsa (Haralampos Hatzisavvidis, Konstantinos Tzitzilis, Krysostomos Ksenopoulos ja Polykseni Georgaki) yli 90 työstä.

Kyseessä on myyntinäyttely, joka on nähtävillä vuoden loppuun saakka.

Sunnuntain avajaisia seuraavalla viikolla näyttely on auki joka päivä (ma-la klo 11-17 ja su klo 13-17). Tämän jälkeen näyttelyajat ovat heinäkuusta syyskuun loppuun ti-la klo 11–17 ja su klo 13–17, sen jälkeen la-su klo 13–17. Näyttely on avoinna ryhmille myös muina aikoina sopimuksen mukaan.

Sisäänpääsymaksu on aikuisilta 10 e ja lapsilta (10–15 v.) 5 e.

Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn ja Athos-säätiön toimintaan!

Huom! Ikonimaalari Konstantinos Ksenopoulos on tavattavissa näyttelypaikalla su 28.7. klo 13–15, jolloin hän myös maalaa näytteeksi yhden athoslaisen kilvoittelijan muotokuvan.

 

 

 

 

Konstantinos Ksenopoulos

Konstantinos Ksenopoulos syntyi Serreksen alueella Pohjois-Kreikassa vuonna 1959. Hän opiskeli Athoksen kirkollisessa akatemiassa, jossa hän myös toimi ikonimaalauksen opettajana neljän vuoden ajan. Vuonna 1990 Ksenopoulos perusti Kateriinin kaupunkiin bysanttilaisen ikonimaalauskoulun (”Karapiperio”), joka oli Kreikan ensimmäinen ikonimaalauskoulu. Vuonna 1992 hän ryhtyi johtamaan Serreksen ja Nigritin metropoliittakuntaan vasta perustettua bysanttilaisen ikonimaalauskoulua ja opetti siellä vuoteen 1997 asti.

Vuodesta 1999 alkaen Konstantinos Ksenopoulos alkoi opettaa bysanttilaista ikonimaalausta Thessalonikin Aristoteleen yliopistossa jatkaen edelleen tässä tehtävässä. Ksenopoulos on opettanut bysanttilaista ikonimaalausta erityisesti kesäaikaan myös Kreikan ulkopuolella useissa maissa, kuten Itävallassa, Puolassa, Italiassa, Ranskassa, Argentiinassa, Suomessa ja Ruotsissa.

Ksenopoulos on saanut huomattavia luottamustehtäviä Ortodoksisen kirkon merkittävimmiltä johtajilta. Konstantinopolin edesmennyt ekumeeninen patriarkka Demetrios teetti hänellä virkamatkoillaan lahjoittamansa ikonit ja nykyinen ekumeeninen patriarkka Bartholomaios uskoi hänelle kolmen kirkon seinämaalaukset Unkarissa, Puolassa ja Suomessa (Joensuun ortodoksisen seminaarin yhteydessä toimiva Pyhän Johannes Teologin kirkko). Aleksandrian patriarkat Petros ja Theodoros puolestaan ovat teettäneet hänellä seinämaalauksia ja mosaiikkitöitä patriarkaattinsa pääkirkkoihin. Lisäksi Ksenopoulos on tehnyt tilaustyönä seinämaalauksia moniin Kreikan luostareihin. Vuonna 2012 hän teki lahjoituksena seinämaalaukset Lintulan luostarikirkon kupoliin.

Vuonna 1998 Suomen ortodoksinen kirkko palkitsi Ksenopouloksen Pyhän Karitsan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkillä ja Puolan ortodoksinen kirkko autokefalisen kirkkonsa kunniamerkillä, minkä lisäksi Puolan tiedotusvälineet palkitsivat hänet vuonna 2001 hänen ansioistaan maan kulttuurin edistämiseksi. Vuonna 2008 puolestaan Aleksandrian patriarkaatti myönsi hänelle arvonimen ”Aleksandrian ja Koko Afrikan Patriarkaatin Ikonimaalariylimys”, jota ei ollut myönnetty 600 vuoteen. Vuonna 2011 Ksenopoulosta pyydettiin järjestämään bysanttilaisen ikonitaiteen näyttely Europarlamentin tiloissa Brysselissä, mitä voidaan pitää tunnustuksena hänen taiteellisista saavutuksistaan.

Maalauksen ja opetuksen ohella Konstantinos Ksenopoulos on tunnettu myös kirjallisista töistään. Kansainvälisesti merkittävin niistä on vuonna 1996 julkaistu ja suuren levikin saanut ikonimaalausopas Kopos kai spoudi (”Vaivannäöllä ja harjaannuksella”), jota on myyty Suomessakin kreikankielisenä yli 500 kappaletta. Hänen viimeisin julkaisunsa sisältää valokuvia monista hänen töistään, jotka ovat esillä Athos-säätiön näyttelyssä. Teos on sekä kreikan- että englanninkielinen ja sitä myydään näyttelyn oheistuotteena.

Erityisen taitavana Konstantinos Ksenopoulosta pidetään muotokuvamaalarina ja vanhojen klassisten ikoneiden jäljentäjänä. Koko hänen tuotannossaan näkyy syvä kunnioitus Athosvuorta kohtaan, jossa hän on viettänyt kahdeksan vuotta elämästään. Sieltä on peräisin myös hänen rakkautensa ikonimaalaukseen.