Rukous päivän koittaessa

Pyhittäjä Sofroni (Saharov)

 

 

aamuvaloa

 

 

 

Oi iankaikkinen Herra ja kaiken Luoja,

joka tutkimattomassa hyvyydessäsi

olet kutsunut minut tähän elämään,

joka olet suonut minulle kasteen armon

ja Pyhän Hengen sinetin,

joka olet sytyttänyt sisimpääni kaipuun etsiä Sinua,

ainoaa totista Jumalaa: kuule rukoukseni.

 

Minulla ei ole itsessäni elämää, valoa, iloa, viisautta

eikä voimaa muutoin kuin Sinussa, Jumala.

Lukemattomien syntieni tähden

en rohkene nostaa silmiäni Sinun puoleesi.

Mutta Sinä itse sanoit opetuslapsillesi:

”Kaiken, mitä te anotte rukouksessa, uskoen,

te saatte” (Matt. 21:22) ja: ”Mitä hyvänsä te anotte

minun nimessäni, sen minä teen” (Joh. 14:13).

Tämän tähden rohkenen huutaa avukseni Sinua.

Puhdista minut kaikesta

lihan ja hengen saastaisuudesta.

Opeta minua rukoilemaan oikein.

Siunaa tämä päivä, jonka olet antanut minulle,

ansiottomalle palvelijallesi.

Siunauksesi voimalla auta minua puhumaan ja

toimimaan aina Sinun kunniaksesi

puhtaalla mielellä, nöyrästi, kärsivällisesti,

rakastavasti, ystävällisesti, rohkeasti,

viisaasti ja rauhan hengessä

– alati tietoisena siitä, että Sinä olet läsnä.

 

Käsittämättömän hyvyytesi tähden, oi Herra Jumala,

näytä minulle tahtosi polku

ja anna minun vaeltaa kasvojesi edessä

vapaana synnistä.

 

Oi Herra, kaikkien sydämet ovat Sinulle

kuin avoin kirja.

Sinä tiedät minunkin tarpeeni.

Sinä tunnet sokeuteni ja tietämättömyyteni.

Sinä tunnet voimieni heikkouden

ja sieluni turmeluksen,

mutta katseeltasi ei ole kätkössä myöskään

tuskani ja ahdistukseni.

Siksi rukoilen Sinua: kuule minua

ja Pyhän Henkesi kautta osoita minulle tie,

jota minun tulisi vaeltaa.

Ja kun minun viheliäinen tahtoni

yrittää houkuttaa minut toisille poluille,

älä silloin säästä minua, Herra,

vaan pakota minut palaamaan luoksesi.

 

Rakkautesi voimasta suo minun

aina riippua hyvässä kiinni.

Pidätä minut joka ainoasta sieluani turmelevasta

sanasta ja teosta,

jokaisesta mielenliikahduksesta, joka ei Sinua miellytä

ja joka koituisi vahingoksi veljelleni.

Opeta minulle, mitä minun pitäisi sanoa

ja kuinka minun tulisi puhua.

Jos tahdot, etten avaa suutani,

vahvista minua olemaan vaiti rauhan hengessä,

jotten loukkaa lähimmäistäni

enkä tee häntä surulliseksi.

Aseta minut Sinun käskyjesi polulle

ja varjele minua viimeiseen hengenvetooni asti

eksymästä pois säädöstesi valkeudesta,

että käskysi tulisivat koko olemukseni ainoaksi laiksi

sekä maan päällä että koko ikuisuudessa.

 

Niin, Herra, rukoilen Sinua, ole armollinen minulle.

Sääli minua ahdistuksessani ja kurjuudessani

äläkä kätke minulta pelastuksen tietä.

 

Tyhmyyksissäni minä pyydän Sinulta, Jumala,

monia ja suuria asioita.

Kuitenkin olen koko ajan tietoinen pahuudestani,

kelvottomuudestani ja arvottomuudestani.

Armahda minua.

Älä heitä minua pois luotasi

liiallisen rohkeuteni tähden,

vaan pikemminkin lisää minussa

uskallusta lähestyä Sinua.

Suo minun, kaikkia muita huonomman,

rakastaa Sinua siten kuin olet käskenyt,

kaikesta sydämestäni ja kaikesta sielustani,

kaikesta mielestäni ja kaikesta voimastani,

koko olemuksellani.

 

Niin, oi Herra, Pyhän Henkesi kautta

opeta minulle oikeaa ymmärrystä

ja lahjoita sisimpääni tieto.

Suo minun oppia tuntemaan Sinun totuutesi

ennen kuin minut lasketaan hautaan.

Varjele ajallista elämääni siihen asti,

kunnes tuon eteesi katumuksen,

joka kelpaa Sinulle.

Älä tempaa minua pois tästä maailmasta

kesken päivieni äläkä silloin,

kun mieleni vielä peittää synkkä pimeys.

Kun sitten näet hyväksi saattaa elämäni päätökseen,

varoita minua ennalta,

että voisin valmistaa sieluani astumaan eteesi.

Ole kanssani, oi Herra, tuona peljättävänä hetkenä

ja lahjoita minulle pelastuksen ilo.

Puhdista Sinä minut salaisista vioistani,

kaikesta vääryydestä, joka on sisimpäni kätkössä,

ja lausu minulle vapahduksen sana

seisoessani tuomioistuimesi edessä.

 

Niin, Herra, suuresta armostasi

ja määrättömän ihmisrakkautesi tähden

kuule rukoukseni.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjasta Arkkimandriitta Sofroni Saharov

”Hänen elämänsä on minun elämäni”;

Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestön julkaisuja 8