”Meidän ei pidä missään tilanteessa perääntyä ja hyväksyä asioita, jotka eivät kuulu ortodoksisen perinteemme piiriin.

Kuten tiedämme, Kirkkomme suuret Isät antautuivat suuriin kilvoituksiin. He näkivät paljon vaivaa pitääkseen Kirkon alkuperäisissä korkeuksissaan.

Ortodoksinen kirkko on sinetöity. Siitä ei voida poistaa mitään eikä siihen voida lisätä mitään. Ortodoksinen kirkko ei ole vain kirjoitettu sana, Evankeliumi. Meillä on myös traditio, perinne. Meillä on ekumeeniset synodit. Meillä on valiojoukkoon kuuluvat Isät. Meillä on suuret hierarkit (piispat) ja heidän persoonansa arvovalta.

Meillä on käsin kosketeltavia armon todisteita. Vieläpä tavallinen vedenpyhityskin todistaa Ortodoksisuudesta. Se puhuu Ortodoksisen kirkon hallussa olevasta pyhittävästä armosta. Kun vedenpyhityksen puolestaan toimittaa Kirkon ulkopuolella elävä pappishenkilö, joku harhaoppinen, pyhitetty vesi pilaantuu pian ja alkaa haista pahalta.

Anokaamme rukouksissamme, että Ortodoksinen kirkkomme pysyisi aina vakaasti korkeuksissaan ja että sitä johtavat ihmiset säilyttäisivät periksi antamatta Ortodoksisuuden.”

Teksti ja kuva: Vima Orthodoksias 18.8.2026; 

käännös kreikasta, Hannu Pöyhönen