LYHYESTI SUURESTA LAVRASTA
(Varsinainen esittelyteksti tulossa myöhemmin)
Suuri Lavra (kreikkalaisissa lähteissä Megisti Lavra, Η Ιερά Μονή της Μεγίστης Λαύρας) on athosvuorelaisista yhteiselämäluostareista vanhin: luostarin perusti vuonna 963 jKr. pyhittäjä Athanasios Athosvuorelainen. Tuhat vuotta myöhemmin (1963) luostarin perustamista muistettiinkin Pyhän vuoren luostarivaltion millenniumjuhlana.
Suuren Lavran arkkitehtuuri on erinomainen esimerkki bysanttilaisesta arkkitehtuurista, ja luostarin pääkirkko (katolikon) määrittelee perinteisen athoslaisen tyylin.
Suuren Lavran arvokkain pyhäinjäännös on palanen Herran Eläväksitekevää Ristiä, mutta siellä on myös reliikkejä suurilta pyhiltä kuten pyhältä apostoli Andreakselta, pyhältä kirkkoisä Basileios Suurelta ja pyhältä Mikael Siinailaiselta. Luostari ja sen alue on myös koti monelle ihmeitätekevälle Jumalanäidin ikonille, joista kuuluisimpia ovat Oikonomissa ja Koukouzelissa.
Suuren Lavran alueella sijaitsee myös Viglassa pyhittäjä Athanasioksen luola. Luola on lähellä luostarille kuuluvaa romanialaista Pyhän Johannes Kastajan skiittaa. Tuossa luolassa on ihmeitätekevä Jumalanäidin ikoni, joka on aluperin kotoisin Jerusalemista, Pyhän Haudan Kirkosta, ja sen edessä pyhä Maria Egyptiläinen aikanaan rukoili.
ERÄS TAPAUS PYHITTÄJÄ ATHANASIOKSEN ELÄMÄSTÄ
(Synaksarion)
"Vuosina 962‒963 kauhea nälänhätä ahdisti koko keisarikuntaa. Lavraankaan ei tullut ruokatarvikkeita. Athanasios päätti mennä Athoksen keskukseen Kariekseen neuvottelemaan tilanteesta muiden vanhusten kanssa. Matkalla hän kuitenkin kohtasi Jumalanäidin, jonka vaikutuksesta Athanasioksen eteen puhkesi vesilähde. Jumalanäiti kehotti häntä olemaan huolehtimatta, sillä hän itse huolehtisi vastedes luostarista. Kun Athanasios palasi luostariin, hän näki kaikkien varastojen olevan täynnä..." - Suuren Lavran perustajan, pyhittäjä Athanasios Athosvuorelaisen elämäkerrasta