Eräs elämä... (osa 3)

 

 

 

ERÄS ELÄMÄ KRISTUKSESSA ENSIMMÄINEN OSA

 

ERÄS ELÄMÄ KRISTUKSESSA TOINEN OSA

 

 

Murheellisten ilo ikoni

 

 

Itse Kaikkienpyhin Jumalansynnyttäjä paljastaa Poikansa, meidän Jumalamme, tahdon Innokentin hengelliselle isälle, joka puolestaan kertoo näystään Innokentille.

 

Pappismunkki David saapuu eräänä päivänä hengellisen poikansa luo mukanaan Jumalanäidin ikoni ”Murheellisten ja surevien lohdutus”.

 

Hän sanoo, että Jumalanäiti on paljastanut hänelle, että Innokentin tulee ryhtyä munkiksi ja tehdä se Pyhällä Vuorella, Pyhän Andreaan skiitalla.

 

Innokenti iloitsee - luostarielämä on hänen haaveensa!

 

 

ikoni

"В СКОРБЕХ И ПЕЧАЛЕХ УТЕШЕНИЕ" (ven.)

Παρηγοριά των θλιβομένων και πενθούντων (kreik.)

1600-luvulta peräisin oleva triptyykki kuului aluperin Konstantinopolin patriarkalle, pyhälle Athanasiokselle (Patelaros), jonka tuonilmaisiin siirtymisen jälkeen ikoni annettiin athosvuorelaiselle Vatopedin luostarille. Siellä sitä säilytettiin aina lokakuuhun 1849 saakka, jolloin eräs luostarin alainen, kahden Venäjältä saapuneen munkin (isien Vissarion ja Varsanufi) asuttama talo korotettiin skiitan arvoon pyhän ensiksikutsutun apostoli Andreaan kunniaksi. Tuolloin Vatopedin luostarissa kilvoitellut metropoliitta Gregorios tarjosi tämän ikonin uudelle skiitalle siunaukseksi.

Ikoni sijoitettiin isä Vissarionin keljaan ja ennen kuolemaansa hän siunasi veljiä tällä ikonilla ja sanoi heille:

"Tämä ikoni voi olla teille ilon lähde ja lohtu murheissa".

 

 

 

 

jatkuu...