Athos-Säätiö Lammilla neljä vuotta

Toukokuun 30. päivä 2017 täyttyi Athos-Säätiön väellä neljä vuotta elämää Lammin Ronnin kylässä. Virallisesti keskus siirtyi Athos-Säätiölle 1.6.2013, vaikka ensimmäinen muuttokuorma tuli pari päivää aiemmin. Pyhän Kosmas Aitolialaisen veljestön perustama Säätiö hallinnoi entisen Pääjärven kuntoutuskeskuksen aluetta, joka sitä ennen tunnettiin Kauppilan tilana ja vielä aiemmin Kauppilan ratsutilana. Säätiön pyrkimys on luoda ja tukea luostarielämää ja tehdä tunnetuksi Athosvuoren luostariperinnettä.

Alue on muuttunut neljässä vuodessa ulkoisesti ehkä vähän, mutta seinien sisällä paljon. Uloskin on jo toki tullut useampia maamerkkejä kertomaan alueen kirkollisesta elämästä. Viimeisimpänä on suuremman kirkkotilan (Jumalanäidin ilosanoma) pihalle parkkipaikan reunaan tullut kellokatos, joka suojaa Venäjältä tulleita kirkonkelloja, joita on viisi kappaletta. Katoksen slaavilaistyylinen Risti näkyy hienosti vaaleana tummaa metsää vasten. Puistomaisella keskuspihalla puolestaan seisoo nunna Marian (Anna Virubova) haudalle tehty Risti, joka matkattuaan pari viikkoa meressä ja odotettuaan muutaman vuoden päätyi haudan sijasta Athos-Säätiön Panagia -nimisen keskuksen pihalle.

Ehkä merkittävin kirkollinen ja taiteellinen nähtävyys Panagiassa on rakenteilla olevan pyhän Basileios Suurelle tulevaisuudessa omistettavan kirkkotilan seinämaalaukset, jotka aikanaan, jos Jumala suo, tulevat koristamaan kaikkia seiniä ja kattoa ja joista nyt on valmiina kaksi seinää, itäinen ja pohjoinen. Seinämaalausprojektia toteutetaan maailmankuulun kreikkalaisen maalarin Konstantinos Ksenopouloksen ohjauksessa ja Päivi Kristiina Loikalan käden kautta. Työstään seinämaalari on kertonut blogissa "Panagia, Lammi".

Panagiaan saapuvalle vierailijalle on monenlaistan nähtävää ja yleinen katsaus alueeseen rauhallisesti tehtynä vie helposti useamman tunnin. Toiseenkin, pääkirkon virkaa hoitavaan Ilosanoman kappeliin on tehty seinämaalauksia Oulun seudun ikonimaalareiden projektina. Kappelin yläseiniin tulee kuvaukset Jumalansynnyttäjän elämästä, joista nyt on valmiina neljä, Joakimin ja Annan kohaaminen, Jumalanäidin syntymä, Kaanaan häät ja Jumalanäidin kuolonuneen nukkuminen.

Kappeleista yksinkertaisin on vanhin, pyhän Kosmaan kappeli, joka on myös kirkollisesti käyttöönsä vihitty KP metropoliitta Ambrosiuksen vieraillessa keskuksessa vuoden 2014 keväällä. Toisaalta sen ulkoseinää koristaa komea athoslaisen isä Joosefin ja Päivi Loikalan yhteistyönä tekemä iso pyhän Kosmaan ikoni, ja sisältä taas löytyy Athoksella maalattu pyhän Kosmaan ikoni.

Tämän kevään merkittävin tapahtuma Panagiassa on ollut Athosvuorta koskeva seminaari, jossa oli parikymmentä vierasta Kreikasta mukaan lukien arkkimandriitta Efraim Athokselta ja isä Pavlos Thessalonikasta, Uudesta Valamosta varajohtaja pappismunkki Mikael, sekä paljon venäläisiä ennen kaikkea Suomesta mutta myös Venäjältä. Mielenkiintoisena lisätapahtumana seminaarin aikana oli kellonsoittokonsertti, jota johti venäläinen alansa mestari ja jossa soitti helsinkiläisiä kellonsoiton oppilaita.

Valokuvanäyttelyiden sarjassa toistaiseksi viimeinen, Islannin luontoa, kaupunkeja ja ihmisiä kuvaava näyttely on edelleen esillä. Kyllikki Suden upeita lasi-ikoneita ja muita kirkollis-aiheisia lasitöitä on Panagiassa pysyvästi esillä. Keväällä ja kesällä 2017 on pappismunkki Joosefin maalauksin koristettu kahvilakin ollut ensimmäistä kertaa auki päivittäin 10-14.

Athos-Säätiön keskuksen alueella voi varomaton kulkija törmätä valkohäntäpeuraan. Tosin yksi Panagian asukkaista kertoi, että sydämen tykytyksiä eniten aiheuttanut kohtaaminen tapahtui syyspimeällä metsäpolulla mäyrän kanssa, joka päästi epämiellyttävän kiekaisun, mutta lähti sitten taskulampun valoa karkuun kylkimyyryä hölkäten. Kettuja on alueella nähty usein, ja linnusto on monipuolista. Naapurissa asuu ylämaan karjaa, ja hevosella joku ratsastaa toisinaan rauhallisesti läpi alueen.

Athos-Säätiön mukana alueelle muutti myös Filokalia-kirjakauppa, jonka toiminnan luonne jossain määrin muuttui sen muuttaessa Joensuun kaupunkiympäristöstä maaseudulle, jossa toisinaan on hiljaista ja toisinaan tulee ryhmiä. Panagian alueella toimii myös sen tukiyhdistyksen omistama vanhan tavaran puoti Agora, joka on järjestäytynyt viihtyisäksi ja siistiksi puodiksi liikuntasaliin. Agoran naapurissa on sisustus- ja lahjatavarakauppa Doraki, joka toimii Outlet myymälän tavoin ollen hinnoiltaan erittäin edullinen.

Tulevana kesänä saapuu Athokselta vieraaksi pappismunkki Nikon, joka on isä Efraimin tavoin niin sanotun "Amerikan Efraimin" eli isä Efraim Filotheoslaisen hengellisiä lapsia. Kreikassa ja muuallakin pidetty puhuja, isä Nikon, saapuu luennoitsijaksi seminaariin, jonka aiheena on Kristuksen, Kirkon ja kristittyjen Äiti - Jumalansynnyttäjä. Seminaarin jälkeen isä Nikon opettaa myös ikonimaalauskurssilla.

Toisin kuin toisinaan kuulee luultavan, Athos-Säätiö ei saa tukea valtiolta eikä Kirkolta. Kiitollisena Säätiön väki toteaa, että apua on tullut yllättävän paljon - ratkaisevan paljon - yksityisiltä ihmisiltä niin tavara- kuin rahalahjoitusten myötä sekä talkooapuna. Niitä, joita talkootyö tai muu yhteistyö kiinnostaa, Säätiön vastuuhenkilöt kehottavat rohkeasti ottamaan yhteyttä esimerkiksi sähköpostilla (info@athossaatio.fi) tai puhelimitse (050 441 2036).

Jumalanpalvelukset toimitetaan Panagian kappeleissa pääosin maallikkopalveluksina, sillä keskuksessa ei ole omaa pappia. Hämeenlinnan seurakunnasta on järjestetty isä Markus Aroman aloitteesta säännöllinen Liturgia kerran kuussa lauantaina. Lisäksi muita pappeja on käynyt toimittamassa pyyntöjen ja tilanteiden mukaan, mutta pitkälti epäsäännöllisesti. Päivittäiset palvelukset alkavat arkisin klo 6 aamulla ja klo 18 illalla sekä sunnuntaisin klo 7 ja 17. Juhlina ja silloin, kun on Liturgia, aikataulu saattaa muuttua.

Panagian alueella kunnostetaan yhtä rakennusta senioritaloksi, jossa on sen valmistuttua mahdollisuus yhteisöllisempään asumiseen kauniissa ympäristössä, lähellä jumalanpalveluksia ja Säätiön toimintaa. Matkaa Lammin keskustaan on 6 km.

Kesäkuun alussa tuli voimaan hieno muutos tienimistöön. Panagian muuhun maailmaan yhdistävä ja luostarikeskuksen oman alueen läpi kiertävä tie saa uudeksi viralliseksi nimekseen Panagian puistotie.

Edellä on esitetty joitakin huomioita Athos-Säätiön ja Panagia-luostarikeskuksen elämään ja tapahtumiin. Monta asiaa jäi sanomatta. Kiinnostuneet voivat tulla katsomaan paikan päälle tai olla yhteydessä!