Haastattelu: Valo loistaa Athosvuorelta

Athosvuoren Pyhän Andreaan skiitan johtajan arkkimandriitta Efraimin haastattelu Suomessa vuonna 2002

 

 

Mikä on Teidän oma tienne Kristuksen luo?

 

Olen elänyt lähellä Kristusta syntymästäni saakka. Vanhempani olivat hyvin hurskaita ja köy­hiä ihmisiä. Isäni kuoli jo varhain ja minun piti tehdä lujasti töitä elääkseni ja opiskellakseni. Opiskelin kasvatustiedettä ja teologiaa. Opiskelujeni loppuvaiheessa ohjaajavanhukseni sanoi antavansa minulle loppututkinnon sijaan päästötodistuksen luostariin.

 

 

Miten neuvoisitte maallikkoveljiä ja -sisaria elämään?

 

Ennen kaikkea on elettävä yksinkertaisesti. On myös huolehdittava perheestä, oltava lainkuu­liainen, maksettava verot. On vältettävä lainaamista. Kaikissa ihmisissä, joita kohtaa, on pyrit­tävä näkemään hyvää. Nämä ovat eräässä mielessä ulkonaisia asioita.

 

Lisäksi ortodoksilla pitää olla hengellinen isä. Hänen on tunnettava kunnioitusta Kirkon py­hyyttä ja mysteereitä kohtaan, noudatettava Kirkon säätämiä pyhiä paastoja sekä käytävä säännöllisin väliajoin Pyhällä Ehtoollisella. Nämä perusasiat koskevat kaikkia ortodoksikris­tittyjä.

 

Minusta on myös hyvin suositeltavaa, että kristityt kokoontuvat yhteen – kuten täällä Vala­mossa – ja keskustelevat niin hengellisistä kuin maallisistakin asioista. Nämä uskovien keski­näiset kokoontumiset yhdistävät heidät toinen toisiinsa. Yhdysvalloissa omalla vanhuksellani (so. Efraim Filotheoslaisella eli ”Amerikan Efraimilla”) on tapana järjestää jokaisen liturgian jälkeen yhteinen tapaaminen kaikille. Pitkät välimatkat Kirkon jumalanpalveluksiin ovat uhri Kristukselle, samoin matkanteon vaiva ja kustannukset. Meillä Kreikassa tätä ongelmaa ei ole, koska jokaisessa kylässä on kirkko ja kylän kupeessa puolestaan lähes aina luostari. Litur­gioiden jälkeiset tapaamiset tuottavat suurta iloa kaikille seurakuntalaisille ja lujittavat seura­kunnan yhteisöllisyyttä.

 

 

Mikä on vaikutelmanne Suomesta ja Valamosta?

 

Olen Suomen matkastani hyvin liikuttunut ja iloinen. Minuun on tehnyt täällä suuren vaiku­tuksen luonnon ääretön vihreys, kaikkialla vallitseva puhtaus ja kesäajan loppumaton valo. Ih­miset vaikuttavat kaikki hyvin älykkäiltä, joskaan en tarkemmin tunne heitä. He näyttävät ra­kastavan tieteitä ja oppimista, mikä on mielestäni merkittävä asia. Ihmisten käytöksestä saa helposti sen käsityksen, että he kaikki olisivat ortodokseja.

 

 

Mikä on Teidän sanomanne suomalaisille ortodokseille ja erityisesti Aamun Koiton lukijoille?

 

Kaikki olemme yhtä Kirkossamme. Toivon, että te tutkisitte jatkuvasti pyhien isien opetuksia ja ravitsisitte itseänne niillä. Meillä ortodokseilla on suuri tarve tulla osallisiksi uudesta hen­gellisestä herätyksestä oman, vuosituhansien saatossa koetellun perinteemme puitteissa. Siksi isien opetuksen tutkiminen ja omaksuminen on tärkeää. Kaiken muun saa aikaan Jumalan kaitselmus.

 

 

 

 

Aamun Koitto 14/2002,

kysymykset Seppo Järvinen,

käännös Hannu Pöyhönen;

julkaistaan tekijän luvalla