Pyhä Porfyrios: ”Iankaikkinen elämä on varmempi kuin auringon nousu”

Yksi on varmaa: Kerran me lähdemme täältä. Me emme jää maan päälle ainiaaksi. Koska päämäärämme on iankaikkinen elämä, meidän on välttämätöntä valmistautua siihen. On suuri salaisuus, että niin tehdessämme me olemme onnellisia emmekä pelkää edes kuolemaa, vaan odotamme iloiten hetkeä, jolloin astumme illattomaan päivään. Siellä me ylistämme lakkaamatta Pyhän Kolminaisuuden ja Jumalanäidin nimeä yhdessä kerubien, serafien ja kaikkien Kirkkomme pyhien kanssa. Meidän pitää kuitenkin ryhtyä ylistämään Kolmiyhteistä Jumalaa jo nyt. Ellemme yhdisty Jumalaan tässä elämässä, me emme tulevassakaan ole Hänen kanssaan taivaallisessa ilossa ja kunniassa. Iankaikkinen elämämme alkaa täällä, jos kuoletamme vanhan ihmisemme.

Erään Pyhän Vuoren luostarin sisäänkäynnin seinällä näin kerran tähän aiheeseen liittyvän tekstin. Siinä sanottiin: ”Jos kuolet ennen kuin kuolet, et kuole silloin kun kuolet.” Jos siis vanha ihminen kuolee sinussa, elät ikuisuudessa, jossa ei ole kuolemaa.

+ + +

Monet sanovat, ettei ole iankaikkista elämää. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä iankaikkisen elämän me näemme ja koemme joka päivä. Voin vakuuttaa teille, että tuo elämä on varmempi kuin auringon nousu huomisaamuna. Niin se on, koskapa me näemme ja koemme sen, ja sen olemassaolosta todistavat meille silminnäkijöinä myös kaikki Herran oppilaat, kuten evankelista Johannes: ”Tämän minä olen kirjoittanut teille tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä” (1. Joh. 5:13).

Jumalan armon avulla ”näen” edesmenneitä ihmisiä, jotka elävät ja iloitsevat valon keskellä. Tuonpuoleinen elämä on hyvin kaunis!

 

+ + +

Siirtyminen toiseen elämään tapahtuu niin kuin avaisit oven ja astuisit viereiseen huoneeseen tai niin kuin ylittäisit sillan ja menisit vastakkaiselle rannalle. Oikeastaan meidän ei pitäisi puhua ”toisesta elämästä”. Elämä on yksi, ja noudattaessamme Jumalan tahtoa täällä maan päällä se itse paljastaa meille, mikä meitä odottaa kuoleman jälkeen.

Kuulkaa, mitä rakkauden apostoli evankelista Johannes sanoo meille: ”Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on” (1.Joh. 3:2). Sitä, mitä kuoleman jälkeisessä elämässä meille paljastuu, on mahdoton kuvata. Sanoohan apostoli Paavalikin: ”mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat” (1.Kor. 2:9).

 

+++

 

Meillä kristityillä on mahdollisuus olla yhteydessä edesmenneisiin ja auttaa heitä harjoittamalla laupeutta, rukoilemalla sekä osallistumalla jumalalliseen liturgiaan ja Pyhään Ehtoolliseen. Kaikki nämä johtavat meidät yhteyteen heidän kanssaan, sillä he näkevät meidät, tuntevat meidät ja iloitsevat meistä, vaikka me emme näekään heitä.

Rakkaus Kristukseen auttaa voittamaan kaikki murheet, myös murheen rakkaiden ihmisten poismenosta, mikä on niistä kaikkein raskain. Kun rakastamme Kristusta, ajattelemme sitä, miten poisnukkunut rakkaamme on lähellä Häntä, ja niin me rauhoitumme ja iloitsemme.

 

 

 

 

 

- Katkelmia kirjasta

”Rakkauden haavoittama.

Vanhus Porfyrios Kausokalivialaisen elämä ja opetukset”