​

Kuvassa: Papa-Tiihon, pyhän Paisioksen hengellinen isä

”Todellisen ihmisen kauniin sielun sisäinen puhtaus kaunistaa myös hänen ulkoisen olemuksensa, ja tuo Jumalan rakkauden jumalallinen suloisuus sulostuttaa vielä hänen kasvonsakin. Sen lisäksi, että sielun sisäinen kauneus kaunistaa ihmisen hengellisesti ja pyhittää hänet myös ulkonaisesti, niin että jumalallinen armo paljastaa hänet, se kaunistaa ja pyhittää myös Armoa kantavan Jumalan ihmisen rumat vaatteet.

Suurempi arvo on yhdellä siunatulla ihmisellä, joka on muuttunut sisäisesti ja pyhittynyt myös ulkoisesti, kuin kaikilla niillä, jotka jatkuvasti muuttavat vain ulkoista olemustaan (vaatteitaan) ja säilyttävät sisällään vanhan ihmisensä muinaishistoriallisine synteineen.”

TULEVASTA JULKAISUSTA:

”Enkelielämästä. Pyhän Paisios Athosvuorelaisen kirjeitä Surotin luostarin nunnille”,

käännös kreikasta Hannu Pöyhönen